Yliopistolakiesityksen tiivistelmä

Yleistä

- Lakiesitys käsitellään eduskunnassa syksyllä 2009. Uusi yliopistolaki tulisi voimaan 1.9.2009 ja EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta voisi kerätä maksuja (lain 10 §) 31.12.2014 saakka. Lain mukainen toiminta alkaisi 1.1.2010.
- Tilivirastoina toimivat yliopistot lopettaisivat toimintansa siten, että yliopistot toimintoineen, henkilöstöineen ja opiskelijoineen siirtyisivät 1.1.2010 alkaen toimimaan itsenäisinä oikeushenkilöinä.
- Itä-Suomen yliopisto (nyk. Kuopion ja Joensuun yliopistot), Turun yliopisto (nyk. Turun ylipisto ja Turun kauppakorkeakoulu) sekä Aalto-yliopisto aloittaisivat toimintansa niin ikään 1.1.2010.
- Pähkinänkuoressa: lakiesityksen tullessa voimaan yliopistojen autonomia lisääntyisi, kun niillä olisi mahdollisuus hankkia varallisuutta lahjoituksin, liiketoiminnalla ja pääomittamalla. Myös tulossopimusmenettely keventyisi.
- Seuraavat asiat eivät muuttuisi:
- Tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus
- Itsehallinto ja akateeminen päätöksenteko
- Yliopistojen päätehtävänä tutkimus ja siihen perustuva opetus
- Valtio takaa perusrahoituksen kustannuskehityksen huomioiden
- Tutkintoon johtava opetus maksutonta

Yksityiskohtaista

Hallitus (14-16 §)

- Yliopiston hallitukselle osoitettu enemmän tehtäviä kuin aiemmin, hallituksen uusina tehtävinä on
- vastata yliopiston varallisuuden hoidosta ja käytöstä;
- huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä;
- valita rehtori tai rehtorit ja päättää heidän työnjaostaan sekä erottaa rehtori, jos siihen on perusteltu syy (aiemmin rehtoraatin on valinnut vaalikollegio, josta säädetään johtosäännössä);
- päättää yliopiston toimintarakenteesta.
- Esityksessä hallituksen kokoonpano muuttuu radikaalisti verrattuna aikaisempaan.
- Hallituksessa on 6-14 jäsentä, lukumäärästä päättää yliopistokollegio.
- Hallituksessa tulee olla edustettuina 1) yliopiston professorit, 2) muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö; ja 3) opiskelijat. Kustakin ryhmästä voi olla jäseniä enintään puolet kyseisten ryhmien jäsenten yhteenlasketusta määrästä.
- Puolet hallituksen jäsenistä muita kuin edellä mainittujen ryhmien edustajia. Näiden ulkopuolisten jäsenten tulee edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden tai taiteiden asiantuntemusta.
- Yliopistoyhteisöstä tulevat (ei siis ulkopuoliset) hallituksen jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön ryhmä; ulkopuoliset jäsenet valitsee yliopistokollegio.
- Hallituksen jäsenenä ei voi olla yliopiston rehtori, vararehtori, tiedekunnan tai muun välittömästi hallituksen alaisuudessa olevan yksikön tai laitoksen johtaja eikä yliopistokollegion jäsen tai varajäsen taikka valtuutettu.

- Tällä hetkellä yliopiston rehtori on hallituksen puheenjohtaja ja Tampereella tiedekuntien dekaanit kuuluvat hallitukseen, joten näiltä osin muutos hallituksen kokoonpanoon on suuri. Tällä hetkellä yliopiston hallituksessa pitää olla vähintään yksi ulkopuolinen jäsen, mutta ulkopuolisten jäsenten määrä ei saa ylittää kolmannesta hallituksesta.
- Voimassa olevassa yliopistolaissa säädetään myös, että mikään yliopiston hallituksessa oleva ryhmä ei voi käsittää yli puolta hallituksen koko jäsenmäärästä. Ns. kolmikanta romuttuisi uuden esityksen tullessa voimaan.
- Uusi laki voimistaisi hallitusta strategisena elimenä. Tarkoituksena on vahvistaa yhteiskuntasuhteita, vaikutusmahdollisuuksia ja talousosaamista.

Rehtori (17-21 §)

- Uuden lain mukaan rehtori ”johtaa yliopiston toimintaa ja päättää yliopistoa koskevista asioista, joita ei ole määrätty muun toimielimen tehtäväksi”.
- Rehtorille annettu tehtäväksi vastata yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta sekä vastata siitä, että yliopiston kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Uuden lain perusteella rehtori olisi siis aiempaa enemmän toimitusjohtajamainen henkilö.
- Lisäksi rehtorilla olisi hallituksessa esittelijän rooli, ei puheenjohtajan.
- Tampereen yliopiston voimassa olevassa johtosäännössä professorit nimittää kansleri, mutta uudessa esityksessä yliopiston henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta päättäisi rehtori.
- Uudessa laissa rehtorin valitsisi hallitus, edelleen viiden vuoden toimikaudeksi. Rehtorin tulee olla tohtori, ja hänellä tulee olla rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Rehtorin on nautittava hallituksen luottamusta.
- Uudessa laissa yliopistoa edustaisi hallitus, ei rehtori, paitsi omaan toimivaltaansa kuuluvissa asioissa.

- Esityksessä uutta on yliopiston johdon vastuu: ”Hallituksen jäsenen ja rehtorin on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään tätä lakia tai muita säännöksiä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yliopistolle. …” (21 §)

Yliopistokollegio ja yliopiston valtuutetut (22-23 §)

- Lakiesityksessä kokonaan uutta ovat yliopistokollegio ja yliopiston valtuutetut.
- Aiemmin esim. Tampereen yliopistossa on ollut vaalikollegio, joka on valinnut rehtorin. Vaalikollegion kokoonpano on säädelty johtosäännössä.
- Lakiesityksen yliopistokollegioon kuuluisi enintään 50 jäsentä, jotka edustava professoreita, muuta henkilökuntaa ja opiskelijoita. Minkään ryhmän osuus ei saa ylittää puolta koko vaalikollegiosta. Näin ollen nykyinen hallinnon kolmikanta siirtyisi vaalikollegioon, jonka tehtävä on
1) valita ulkopuoliset jäsenet hallitukseen;
2) päättää hallituksen jäsenmäärästä ja toimikauden pituudesta;
3) vahvistaa yliopistoyhteisön ryhmien valitsemat hallituksen jäsenet;
4) valita yliopiston valtuutetut
5) valita yliopiston tilintarkastajat; ja
6) päättää vahingonkorvauskanteen nostamisesta yliopiston hallitusta, hallituksen jäsentä tai rehtoria vastaan.

- Valtuutettuja olisi kolme, ja heillä olisi kolme varavaltuutettua. Valtuutettujen tulee olla muita kuin yliopiston henkilökuntaa tai opiskelijoita. Valtuutettuna ei myöskään voi olla hallituksen jäsen tai varajäsen, rehtori tai vararehtori. Valtuutettujen tehtävänä on vahvistaa yliopiston tilinpäätös ja toimintakertomus ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja rehtorille.

Opetuksen, tutkimuksen sekä muiden toimintojen organisaatio ja hallinto (24-27 §)

- Yliopisto voi edelleen jakaantua tiedekuntiin tai muihin niihin rinnastettaviin yksiköihin, mistä johtosäännössä määrätään.
- Tiedekunnassa tai vastaavassa yksikössä on monijäseninen hallintoelin (~tiedekuntaneuvosto), jossa tulee olla edustettuina yliopistoyhteisön kolme ryhmää. Kustakin ryhmästä tulee olla jäseniä vähemmän kuin puolet hallintoelimen koko jäsenmäärästä. Näin ollen tiedekuntatasolla kolmikanta tulisi suunnilleen säilymään - säilymiseen vaikuttaa kuitenkin uudistettava johtosääntö.
- Hallintoelimen jäsenten kokonaismäärästä ja hallintoelimen tehtävistä määrättäisiin johtosäännössä ja hallintoelimen jäsenet valitsisi yliopistoyhteisö siten kuin johtosäännössä määrätään.
- Lakiesityksessä ei puhuta erikseen hallintoelinten ulkopuolisista jäsenistä. Tulkitsen, että ulkopuolisia jäseniä voi olla, kunhan yliopistoyhteisön ryhmät ovat edustettuina.
- Tälläkin hetkellä tiedekunnat ja tiedekuntaneuvostojen jäsenmäärät on lueteltu johtosäännössä.
- Uutta: Yliopistossa voi olla opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten yksi tai useampi tutkintolautakunta tai vastaava muu toimielin. Pj:n ja hänen varajäsenensä on oltava professori, muista jäsenistä vähintään puolet tulee olla yliopiston opettajia ja vähintään yhden opiskelija. Pj:n ja muut jäsenet määrää yliopisto. (24.4 §)
- Esityksen mukaan johtosäännössä määrätään tarkemmin toimielinten toimivallasta ja vastuusta, tehtävistä, toimikaudesta, jäsenmäärästä, jäsenten valinnasta, henkilöstön valinnasta ja kelpoisuusvaatimuksista sekä yliopiston muusta hallinnosta, jollei näistä asioista säädetä laissa tai asetuksessa.

Henkilöstö (28-30 §)

- Henkilöstöä koskeva luku ja sen sisällä oleva pykälä professoreista ovat aiempaa laajempia.
- Uudessa laissa ei puhuta enää professorin viroista (28 §), palvelussuhteeksi on määritelty työsuhde (29 §). Näin ollen valtion viroista tulisi yliopiston työsuhteita.
- Esityksessä yliopiston henkilöstön ottaisi tehtävään rehtori; aiemmin laissa sanottu, että professorin ja apulaisprofessorin nimittää korkeakoulu (Tampereella kansleri).
- Professorit rekrytoitaisiin pääsääntöisesti avoimella haulla, myös kutsuminen mahdollista. Asiantuntijamenettely säilyy entisellään.
- Työsuhdetta ei voida purkaa tai irtisanoa perusteella, johon vetoaminen loukkaisi tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapautta.

Opiskelijat (32-43 §)

- Uutta yhteishaku: ”Opiskelijavalinta järjestetään päävalintojen osalta yliopistojen yhteishaun avulla opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä käyttäen.” (32.3 §, kursiivi (MM) muutosta aikaisempaan verrattuna)
? Yhteishaun ulkopuolelle jäävät ainakin aluksi erillisvalinnat.
? Vastuu valinnoista jää kuitenkin yliopistoille.
- Hakijat on jaettavissa alaryhmiin koulutustaustan mukaan. Eri hakijaryhmiin voidaan soveltaa erilaisia valintakriteerejä.
- Yhden opiskelupaikan säännöstä tarkennetaan: ”Opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen valtakunnalliseen yhteishakuun kuuluvan korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta.” (34 §) Aiemmin yliopistolaissa sanottu: ”Opiskelija voi otaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan.” (18 §)
- Lakiesitys mahdollistaisi opiskelijaksi ottamisen myös ammatillisen koulutuksen pohjalta tai maisterivaiheen opintoihin ammattikorkeakoulutuksen pohjalta. Näin säädetty jo 2004.
- Mahdollisesti vaadittavien täydentävien opintojen määrä on esityksessä rajattu yhden vuoden opintoihin.
- Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon riittää edellytykseksi myös ylempi ammattikorkeakoulututkinto, jota voimassa olevassa yliopistolaissa ei ole mainittu.
- Opiskelupaikan vastaanottamisesta säädettäisiin uudessa laissa, aiemmin siitä on säädetty asetuksessa. Sisältö on sama.
- Asetuksesta on nostettu pykälä lakiin opintosuoritusten arvioinnista (40 §): ”Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen.”
- Laissa mainitaan opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättävän yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Esityksessä sanotaan myös, että ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. (41 §) Tämä on nostettu sellaisenaan asetuksesta.
- Ylioppilaskunnat olisivat edelleen yliopistolaissa säädettyjä julkisoikeudellisia yhteisöjä, joiden tehtäviä ehdotetaan tarkennettavaksi nykyisestä. Uudessa laissa ylioppilaskunnan tehtäviksi mainitaan:
1) opiskelijoiden edustajien nimeäminen yliopiston toimielimiin;
2) opiskelijoiden edustajien nimeäminen opintotukilautakuntaan; sekä
3) osallistuminen tarvittaessa opiskelijan perusterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen.
- Ylioppilaskunnan tehtävät eivät sinänsä muutu, mutta ne on haluttu lakiesityksessä mainita, toisin kuin aiemmin.
- Lakiesityksessä on uutena kirjaus valitusmenettelystä ylioppilaskunnan päätöksiä koskevissa asioissa (42.5 §).
- Yo-kunnan automaatiojäsenyys säilyisi edelleen.
- Osakunnista säädettäisiin uudessa laissa, aiemmin osakunnista on säädetty laissa pelkästään, että niillä on itsehallinto, ja niistä on tarkemmin säädetty asetuksessa.

Yliopistojen ohjaus ja rahoitus (44-55 §)

- Luku ohjauksesta ja rahoituksesta on uusi, joten luku kannattaa lukea kokonaisuudessaan (alkaa esityksen sivulta 104).
- ”Opetusministeriö ja yliopistot sopivat määrävuosiksi kerrallaan yliopiston toiminnalle asetettavista koulutus- ja tiedepolitiikan kannalta keskeisistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista.” (44 §)
- Esityksessä lakiin on kirjattu valtion yliopistoille myöntämä rahoitus. Näin yliopistot eivät olisi enää valtionavustusten piirissä, vaan kyse olisi toiminnan rahoittamisesta.
- Uuden lain tullessa voimaan valtio ei enää jakaisi rahaa hankkeisiin, vaan mahdollisten hankkeiden tukeminen olisi yliopistojen sisäinen asia. Valtio voisi sitä vastoin tehtä finanssisijoituksia yliopistoihin niiden hankkiman ulkoisen rahoituksen mukaan.
- Rahaa jaettaisiin eri yliopistoille samojen periaatteiden mukaan. Yliopistojen saama ulkopuolinen rahoitus ei vähentäisi valtion rahoituksen määrää.
- Tavoitteena on, että toiminnan tuloksellisuus heijastuu yliopiston saamaan rahoitukseen pitkällä aikavälillä.
- Laissa säädettäisiin yliopiston valvonnasta aiempaa tiukemmin: ”Yliopiston tulee toimittaa opetusministeriölle sen määräämät koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja muut seurannan ja ohjauksen edellyttämät tiedot ministeriön määräämällä tavalla.” (47 §) Käytännössä näin on nytkin, mutta nyt asia nostettaisiin lakiin.

Yliopiston talous (56-62 §)

- Tämäkin luku uusi.
- Uuden lain mukaan yliopistolla voisi olla omaa pääomaa. Peruspääoman tuotto olisi yliopistonsa itsensä käytettävissä.
- Yliopistojen taloudenpitoon sovellettaisiin kirjanpitolakia.
- Taloudellisen toiminnan oltava erillään julkisoikeudellisesta perustehtävästä.
- Uudistuksella haettu yliopiston taloudellisen autonomian vankentamista.

Muutoksenhaku (63-66 §)

- Asetuksesta lakiin on nostettu oikaisumenettely; sisältö sama.
- Esim. henkilöstön valitsemisesta ei saisi enää valittaa.

Erinäiset säännökset (81-86 §)

- Uutta arviointia koskeva pykälä (81 §): ”Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Yliopistojen on myös osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti. Yliopistojen tulee julkistaa järjestämänsä arviointien tulokset.”