Tampereen yliopistolla osoitettiin tänään mieltä Oulun yliopistolla alkaneita yt-neuvotteluita vastaan. Tänään alkaneet yt-neuvottelut koskevat 1600 työntekijää eli yli puolta Oulun yliopiston henkilökunnasta. Lakkautusuhan alla on ollut esimerkiksi Kajaanin opettajankoulutus.

Paikalle kokoontui reilut 100 yliopistolaista. Opiskelijoita paikalle osasi odottaa, mutta joukosta arviolta puolet koostui henkilökunnasta! Käytetyissä puheenvuoroissa kritisoitiin muun muassa yliopistolain jälkeistä todellisuutta, jossa YT-neuvottelut ovat arkipäivää ja jossa työntekijät ovat jo toista viikkoa sopimuksettomassa tilassa; TaY:n uutta strategiaa, joka antaa käytännössä vastuun ja päätöksenteon yliopiston rakenneuudistuksessa harvojen ja valittujen käsiin ja yliopistolaisten ulottumattomiin sekä valtion tulostavoiteohjelmaa, joka pakottaa yliopistot säästämään ja pärjäämään omillaan, kun julkinen talous on kriisissä, eikä yksityisiltäkään rahoittajilta lahjoituksia tunne tippuvan. 

Vajaan tunnin kestänyt mielenilmaus alkoi Pinni B:n edustalta ja päätyi rehtori Kaija Hollin työhuoneen alle, jossa väki huusi: "Ei Oulun mallia meille! Me olemme yliopisto!" Mielenosoitusta voi pitää lyhyestä varoitusajasta johtuen erittäin onnistuneena solidaarisuudeneleenä oululaisille sekä paikallisena keskustelunavaajana. Oulun tapaus ei uudessa uljaassa yliopistossa jääne poikkeustapaukseksi, vaikka yliopiston johdon mukaan mikään ei ole muuttunut, eikä muuttamassa.

Ohessa poimintoja tämän päivän aktioista ja niiden uutisoinnista:

Yliopistouutiset: Tukimielenosoitus keräsi satakunta yliopistolaista

Kaleva: Yliopistoväki osoitti mieltään

Yle: Oulussa ja Kajaanissa ulosmarssi

Yle: Tampereen yliopistoväki epäilee säästötoimien leviävän

Yle: Akateeminen vellipuuro porisee

VIVA: Oulussa ja Tampereella marssittiin henkilökunnan oikeuksien ja laadukkaan opetuksen puolesta

Jukkap2p: Tampereen yliopistoväki mobilisoitui

Revalvaatio: Yliopistoväki, herätys!

Maanantaina 15.2. Oulun yliopisto aloittaa 1600 työntekijäänsä koskevat yt-neuvottelut. Oulu ei ole poikkeustapaus: yliopistoväki on toista viikkoa sopimuksettomassa tilassa samalla kun sopimusturvaa pyritään kaventamaan ja joustoja lisäämään. Irtisanomiset vaikuttavat suoraan opetuksen määrään ja laatuun.

Uutta yliopistolakia ei saa käyttää mielivallan legitimointiin. Tutkimuksen ja opetuksen perusedellytysten turvaaminen on henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteinen etu.

Tampereen yliopiston henkilökuntaa ja opiskelijoita kannustetaan osoittamaan tukensa Oulun yliopistolaisille. Kaikkien yliopistolaisten toivotaan jättävän työnsä ja kokoontumaan maanantaina 15.2. kello 10:30 Pinni B:n eteen.

Mielenosoituskutsun takana on ryhmä yliopiston työntekijöitä ja opiskelijoita.

Linkkejä virallisiin tiedotteisiin:

OYHY:
- http://www.oyhy.fi/2010/02/oululainen-yliopistovaki-osoittaa-mieltaan-maanantaina-15-2-2010-rotuaarilla/

JUKO:
- neuvottelutiedotteet: http://www.juko.fi
- Oulun mielenosoitus: http://www.juko.fi/files/1393_110210Oulutiedotemielenosoitus.rtf

OAJ:
- http://www.oaj.fi/portal/page?_pageid=515,4762800&_dad=portal&_schema=PORTAL

TTL:
- http://www.tieteentekijoidenliitto.fi/
- neuvottelutilanteesta: http://www.tieteentekijoidenliitto.fi/modules/system/stdreq.aspx?P=243&VID=default&SID=868616011823967&S=1&A=open%3ablog%3aarticle_view%3a7&C=38103

Tatte:
- http://www.tatte.fi/
- neuvottelutilanteesta: http://www.tatte.fi/?x103997=245900
 

Vuosi 2009(kin) on ollut yliopistovaltausten vuosi. Kreikassa, Italiassa, Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä valtauksia on ollut kymmeniä ellei satoja, Yhdysvalloissa muutamia, pienessä Suomessakin jotain. Hankala on ylipäätään pysyä kärryillä, mitä kaikkea tapahtuu ja miksi. Selvästi länsi-Euroopassa ja pohjois-Amerikassa on käynnissä samankaltainen yliopistojen taloudellinen ahdinko ja ideologis-poliittinen tyhjiö. Korkeakoulutusta ollaan rajaamassa, pääsyä kapeuttamassa, koulutuksen hintaa nostamassa, sisältöjä virtaviivaistamassa työelämän tarpeisiin. Kaikkialla yliopiston rahoittajien lähes ainoa, kouristuksenomainen ajatus on, että yliopistojen tarkoitus on tuottaa alueellisesti tai kansallisesti “hyödynnetyjä osaamisperustaisia kilpailuetuja”, mutta samaan aikaan tämä ajatus lyö tyhjää. Rahoituksen väheneminen ja markkinaehtoistaminen alkoivat jo ennen finanssikriisiä, mutta lama on laittanut vipinää kinttuihin. Surkuhupaisaa on, miten kaikki haluavat olla Kalifornia samaan aikaan kun Kalifornia uppoaa.

Tätä yhteistä taustaa vasten eri maissa ja paikoissa yliopistovaltaukset saavat kipinänsä erilaisista asioista. Suomen sysäys, yliopistolaki, on yksi erikoistapaus, jolle oman kieron sivumakunsa antaa uuden lain ajatus yliopistojen autonomian kasvattamisesta. Kaliforniassa (josta kuva, UC'n Berkeleyn kampukselta 20.11.) viimeisin kuhina alkoi päätöksestä nostaa lukukausimaksuja yli 30%. Itävallan valtaajien listassa on mukana vaatimus, että yliopiston henkilökunnasta pitää kaikissa ryhmissä vähintään puolet olla naisia. Englannin valtaukset syttyivät vastarintana Israelin hyökkäykseen Gazaan. Jopa Oxfordissa vallaatiin Bodleian-kirjasto. Yksi vänkä paikka seurata tapahtumia on Twitterin tagi #ouruni: http://twitter.com/#search?q=%23ouruni jonne tällä hetkellä esimerkiksi Saksan, Itävallan, Sveitsin ja Kalifornian valtaajat laittavat uusia viestejä tapahtumista muutaman minuutin välein. Näillä paikoilla on monilla myös omat sivustonsa:

Kalifornia http://occupyca.wordpress.com/

Saksa http://www.unsereunis.de/

Itävalta http://unsereuni.at/

Sveitsi http://www.unsereuni.ch/

Klo 11-16 @ Vanha kirjastotalo, Tampere

Kärsimme kaikki kapitalismin kriisiytymisestä, mutta kansalaisyhteiskunta on hajaannuksen tilassa. Vaikka ongelmat syvenevät, emme ole onnistuneet luomaan ihmisiä laajalti yhdistävää
vaihtoehtoa.

Ympäristökriisi, öljykriisi ja ruokakriisi pahenevat päivä päivältä. Elämme yhä kaupallisemmassa ja markkinavetoisemmassa maailmassa, jossa ihmiselämä ja luonto on alistettu voitontavoittelun välineeksi.

Työttömyys on kasvamassa ja tyytymätttömyys työpaikoilla on suurta. Kuntatalouden ahdinko syvenee ja peruspalvelut ovat vaarassa. Elintasoerot ja köyhyys ovat kasvaneet Suomessa.

Tällainen kehitys on murrettava. On alettava luoda yhdessä vaihtoehtoja.

Yhteinen huolemme vaatii toimintaa. Emme voi saada aikaan tuloksia ilman joukkovoimaa. Kapitalismi pyrkii tekemään meistä kilpailijoita - olkaamme solidaarisia!

Syysfoorumi elvyttää tamperelaisen kansalaisyhteiskunnan verkostoja ja luo uutta yhteistoimintaa. Keskinäisen viestinnän tehostaminen on ensimmäinen askel. Foorumi toteutetaan niin, että kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun.

Tervetuloa avarakatseiseen ja puoluepoliittisesti sitoutumattomaan foorumiin! Foorumin ovat kutsuneet koolle allekirjoittaneet yksityishenkilöt.

Seuraavat suunnittelukokous Telakalla ma 5.10. klo 18.

Syysfoorumi Mansetorilla: http://www.mansetori.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1731&Itemid=1321


Allekirjoittaneet,

Tatu Ahponen, Jari Heinonen, Olli Herranen, Emilia Honkonen, Liisa Huhta, Varpu Jutila, Veera Kaleva, Aarno Karjalainen, Juho Karvinen, Niina Koivuniemi, Emilia Kukkala, Joel Kuortti, Veijo Laitinen, Oscar Fresán Landíbar, Sanna Marin, Cai Melakoski, Katariina Mäkinen, Mikko Niemelä, Hannu Oittinen, Hannele Palukka, Rainer Panula, Jarna Pasanen, Jukka Peltokoski, Mikko Perkiö, Jaana Pirkkalainen, Pekka Pättiniemi, Antti Ronkainen, Veikko Räntilä, Asta Sandbacka, Tanja Siippainen, Juha Suoranta, Marjo Uksila, Marko Ulvila, Tere Vadén.

Ps. Muista myös YK:n päivän rauhankulkue. Lähtö klo 16 Keskustorilta. Illanvietto Telakalla.

Toimiva yliopisto osallistui 11.9. Tampereen yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan 60-vuotisjuhlaseminaariin kahdella aktiolla. Emerituskansleri Jorma Sipilän puheen aikana puhujalavalle käytiin asettamassa banderolli, jossa luki "ASUMINEN ON PERUSOIKEUS -TUKI STADIN VALTAAJILLE". Solidaarisuusaktion jälkeen vahtimestarit tulivat poistamaan banderollia, mutta yleisöstä kuuluneiden vastalauseiden jälkeen bandis jäi paikoilleen.

Banderolli viittaa viime viikkoisiin tapahtumiin Helsingissä, kun Opiskelijatoiminta valtasi Lapinlahden entisellä sairaala-alueella olevan Venetsia-rakennuksen väliaikaismajoitukseksi asunnotta jääneille opiskelijoille. Helsingin kaupunki on katkaissut rakennuksesta vedet ja sähköt ja pyrkii estämään väliaikaismajoituksen järjestämisen mahdollisesti jopa poliisin virka-apuun tukeutuen. Opiskelijatoiminta kiistää Helsingin kaupungin väitteet rakennuksen kelvottomuudesta väliaikaiseen asumiskäyttöön. Toimiva yliopisto vastustaa Helsingin kaupungin toimia ja tukee Opiskelijatoiminnan aktiota, jossa käyttämättöminä oleville rakennuksille pyritään löytämään hyödyllistä käyttöä esimerkiksi opiskelijoiden asumisongelman parantamiseksi! Asumistilanne ei Tampereella ole yhtä huonossa jamassa kuin pääkaupunkiseudulla, mutta parantamisen varaa on paljon. Yksityisten vuokra-asuntojen sijaan opiskelijoille tulisi riittää kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja, jotka sisältävät sähkön, veden ja netin. Mitä enemmän opiskelijat joutuvat turvautumaan yksityisiin vuokramarkkinoihin ja sitoutumaan muihin juokseviin kuluihin, sitä riittämättömämpi opintotuki on ja sitä laihempaa ja epävarmempaa on opiskelijoiden arki.

Juhlaseminaarin toinen aktio oli Veera Kalevan puhe, jonka lopuksi hän luovutti viime keväästä asti yliopiston Linna-rakennuksessa toimineen Sodexo-boikotin adressin. Kaleva kertasi tapaus Sodexon tapahtumakulun, muun muassa poliisien kutsumisen kampukselle, ja esitti lopuksi kysymyksen, kenelle yliopiston uudessa hallinnossa kuuluu osoittaa tämänkaltaiset yliopistoyhteisöstä kumpuavat mielenilmaukset ja kuka näistä ottaa vastuun. Seurasi hiljaisuus, jonka jälkeen rehtori Kaija Holli ja Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Kunelius noutivat adressin, joka vaatii Sodexo-ravintolan korvaamista eettisemmällä ruokaravintolalla. Sodexo-adressin luovuttaminen keräsi juhlaseminaarin railakkaimmat suosionosoitukset.

Erityisen nurinkurista oli se, että aina niin kriittiset yhteiskuntatieteilijä siirtyivät rasismia, globaalia ja sosiaalista epätasa-arvoa käsitelleviltä luennoiltaan kiltisti Sodexon pöytiin ruokailemaan. Linnan aulaan järjestetyn pienimuotoisen kahvitarjoilun ja tiedonjaon tarkoituksena oli herättää keskustelua siitä, millaista yhteiskunnallista vastuuta yliopiston sekä yksittäisten ihmisten tulisi kantaa tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen lisäksi arkisissa valinnoissaan. Valitseeko yliopisto yhteistyökumppaninsa jatkossakin lähinnä taloudellisuuden tehokkuuden ja kustannustenminimoinnin nimissä, unohtaen moraaliset ja eettiset seikat.

Yliopisto-Tv nauhoitti koko tilaisuuden, joten puheet ovat löydettävissä videoituina osoitteessa http://yliopistotelevisio.uta.fi/stream/yhttdkjuhlaseminaari.html. Valitettavasti bandisaktio jäi kuvaajilta tallentamatta..

1.9. Sodexo-boikotti jatkuu Linnassa. Tarjolla kahvia päivittäin klo 12-14.

11.9. klo 19-02: Lukuvuoden avajaisbileet ylioppilasteatterilla: Seppo Boisman + TBA &
dj:t OZ~i (HK~i) & DJ Anal Hitlerism! Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

19.9. klo 15: Dialogikahvila: kulttuurikahvila Hertassa keskustellaan talouskriisistä.

16.10. klo 12-17: Kriisi ja Marxin comeback! Väinö Linna -sali, Linna.

9.11.-18.11. Kansainvälinen autonomisen opiskelun ja toiminnan viikko, jolloin Autonomisen tieteen päivät, jossa käsitellään muun muassa opintopiirejä, julkista sosiologiaa, työläistutkimusta ja radikaalikääntämistä.

Lisäksi syksyllä järjestetään Bertolt Brecht -seminaari ja marraskuun lopulla julkaistaan suomennos Peter McLarenin kirjasta Che Guevara, Paulo Freire, and the Pedagogy of Revolution!

Toimiva yliopisto on Tampereen yliopiston opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja muun henkilökunnan toimintaa tiedon vapauden sekä autonomisen opiskelun ja tutkimuksen puolesta. Toimivan yliopiston pyrkimyksenä on vapaan ja radikaalin yliopistokulttuurin luominen elämättömän opiskelijaelämän ja aikansa eläneiden yliopistokäytäntöjen tilalle.

Uuden yliopistolain tultua voimaan on keskityttävä sen konkreettisiin seurauksiin. Laki tulee vahvistamaan jo pidempään havaittavissa olleita ongelmia yliopistolla. Yliopisto koulumaistuu ja muuttuu kontrolloidummaksi ja kiireisemmäksi työympäristöksi sekä opiskelijoille että työntekijöille. Opintoja on entistä vaikeampi valita vapaasti. Sivuaineoikeuksia rajataan tehokkuuden nimissä. Opetusministeriön kanta on selvä: yliopistoon on tultava heti lukion jälkeen, välivuosia ei pidetä ja opiskelijat tulee saada mahdollisimman nopeasti työelämään (ihan sama mihin työhön). Jossain välissä olisi kaiketi tarkoitus vielä elääkin.

Yliopiston alennustilalle on etsittävä vastavoimaa. Tällaista voidaan rakentaa esimerkiksi lukupiirien ja autonomisten seminaarien muodossa. Omaehtoinen opiskelu ei kuitenkaan saa olla korvike puutteelliselle opetukselle. Parempaa opetusta on vaadittava jatkossakin. Mikäli opiskelijat järjestävät opetusta itsenäisesti, on laitosten tuettava toimintaa tarjoamalla opiskelijoille sekä opintopisteitä että resursseja materiaaleihin, vierailevien luennoitsijoiden palkkaamiseen ja tilojen vuokraamiseen. Lukupiirien arvokkain ansio on nykyisten oppiainebarrikadien murtaminen, poikkitieteellisen yhteistyön luominen sekä elävän opiskelijakulttuurin rakentaminen.

Ilmoilla on ollut yhä enemmän paineita kehittää opintotukea lainapainotteiseen suuntaan. Vuoden takainen opintotuen korotus oli lähinnä kosmeettinen ele. Opintotuen korottaminen on edelleen ajankohtainen vaatimus. Nykyisessä taloustilanteessa opiskelija ei voi luottaa siihen, että hän saa valmistuttuaan hyväpalkkaista työtä, tai työtä ollenkaan, ja kykenee maksamaan lainansa takaisin. Myös asuntotilanne kaipaa pikaista korjausta - edullisia opiskelija-asuntoja (vuokra sisältää veden, sähkön & netin) kaivataan palavasti lisää. Mitä enemmän opiskelija joutuu turvautumaan yksityisiin vuokramarkkinoihin ja sitoutumaan muihin juokseviin kuluihin, sitä riittämättömämpi tuki on ja sitä laihempaa on opiskelijan arki. Peruspalvelujen merkitys opiskelijan elintasolle ja elämänlaadulle on ylipäätäänkin huomattava. Niin ikään pitkään käyttämättöminä olleita tiloja tulee kyetä hyödyntämään asumis- ja muuhun käyttöön!

Opintotuen lainapainotteisuus pakottaa opiskelijat ottamaan valmistuttuaan vastaan mitä tahansa työtä huonoillakin ehdoilla. Ja ellei opiskelija ota lainaa, joutuu hän usein elättämään itsensä huonopalkkaisissa duuneissa jo opiskeluaikana. Oppilaitokset ovat kuin opetusministeriön lahja alueen yrityselämälle. Opiskelijat ovat kielitaitoinen, sosiaalinen ja joustava, mutta myös järjestäytymätön, nöyrä ja muodollisesti kouluttamaton työvoimaresurssi. Kuvioon kuuluvat luonnollisesti myös palkattomat työharjoittelut osana opiskelua. Toimiva yliopisto haluaa opettaa nykyiset ja tulevat tietotyöläiset puolustamaan oikeuksiaan, ja vaatii yliopistoa kantamaan kortensa kekoon, että jokainen opiskelija saa kunnollista tietoa työmahdollisuuksistaan, tulevista työoloistaan ja näiden parantamisesta.

Tärkein yhteiskunnallinen uudistus, jolla opiskelijan elämää ja työmarkkina-asemaa voitaisiin parantaa, on perustulo. Kaikille jaettava perustulo antaisi tietotyöläisille paremmat mahdollisuudet neuvotella palkastaan ja yhteiskunnallisesta asemastaan. Se mahdollistaisi yhtä aikaa sekä kontrolloimattoman työnteon opiskelun ohessa että täysipainotteisen keskittymisen opintoihin. Se antaisi myös säällisen elämän työmarkkinoiden ulkopuolelle jääville. Siten perustulo ei hyödytä ainoastaan yliopistoihmisiä vaan myös muita yhteiskunnallisesti heikossa asemassa olevia.

Vapaan tieteen, tutkimuksen ja opiskelun lisäksi yliopiston tulee olla yhteiskunnallisesti vaikuttava yhteisö. Yliopistot ja opiskelijakulttuuri on nähtävä osana kansalaisyhteiskuntaa, joka toimii kasvupohjana uusille yhteiskunnallisille aloitteille ja kokeiluille. Yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen vapautuminen tarkoittaa myös mahdollisuutta laajempaan yhteistyöhön kansalaisyhteiskunnan kanssa. "Yhteiskunnallisen palvelutehtävän" mukaisesti yliopistojen on palveltava kansalaisia tarjoamalla kirjastopalveluiden lisäksi vapaa pääsy tietokantoihinsa muillekin kuin opiskelijoille tai henkilökunnalle. Yliopistojen resursseja tulisi kanavoida myös suoremmin kansalaisia hyödyttäviin projekteihin, kuten esimerkiksi kaupungin laajuisen lähiverkon rakentamiseen.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ei saa ymmärtää pelkästään elinkeinoelämän tarpeisiin vastaamiseksi. Esimerkiksi Tampereen yliopiston olisi toimittava yhteistyössä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden - kuten perusteilla olevan Yhteiskunnallisen opiston, Tampereen vapaaopiston, Työväenopiston, Vapaus valita toisin -prosessin sekä opintokeskusten, sivistysliittojen ja muiden opinahjojen - kanssa. Yliopistossa järjestettyjen seminaarien, opintopiirien ja muun opetuksen on oltava avointa yliopiston ulkopuolisille ihmisryhmille. Yliopistossa järjestettyjen seminaarien, opintopiirien ja muun opetuksen on oltava avointa yliopiston ulkopuolisille ihmisryhmille. 

Tieto on valtaa - ennen kaikkea oikeutta valtaan! Tieto kuuluu kaikille!

Viimekeväinen kamppailu yliopistolain muutoksesta ei onnistunut kumoamaan uusliberalistien yliopistoja koskevaa koulutuspoliittista uudelleenmäärittelyä. Epäonnistuminen johtui siitä, ettei liikkeessä kyetty hahmottamaan ylipistolakiuudistuksen olevan yhteiskunnallinen prosessi. Yliopistolakiuudistus, kuten muutkin yksittäisiltä ja toisistaan erillisiltä vaikuttavat muutoskamppailut, ovat todellisuudessa laajojen yhteiskunnallisten prosessien osia. Poliittisissa kamppailuissa ei ole kyse ainoastaan yksittäisistä lakimuutoksista, vaan toisiinsa perustuvista ja toisiaan tukevista prosesseista. Taistelut voitetaan tai hävitään yhteiskunnassa käytävissä ideologisissa kamppailuissa. Näiden prosessien yksittäisiä ilmiöitä vastaan ei ole mieltä taistella, eikä niitä voi kaataa keskittymällä niiden yksittäisiin osiin, vaan ne on haastettava koko yhteiskunnan kattavien prosessien tasolla. Voittoa ei saavuteta parhaimmallakaan taktiikalla, ellei taktiikka ole osa laajempaa strategiaa .

Yliopistoliike pyrki kytkemään yhteen keväällä julkisuudessa olleita samaan uusliberalistiseen prosessiin liittyviä ilmiöitä, joihin yliopistolain muutoskin lukeutui. Tämä oli kuitenkin valheellista, sillä yliopistoliike ei ollut todellisuudessa kiinnostunut muusta kuin sitä itseään koskevasta lakimuutoksesta. Hämäys erottui kilometrien päähän ja oli ilmiselvää, että tuen saaminen yliopistomaailman ulkopuolisilta tahoilta epäonnistuisi.

Yhden asian liike ei yhteisöllisen muotonsa vuoksi voi voittaa yhteiskunnassa käytävää poliittista kamppailua, toisin kuin yhteiskunnallinen liike, joka nivoo yhteen useiden eri rintamien toimijoita. Yhteisöllisellä liikkeellä tarkoitamme liikettä, joka koostuu pelkästään sellaisista toimijoista, joihin toiminnan kohteella on välitöntä vaikutusta. Yhteisöllinen liike on muodoltaan toimiva sellaisissa paikallisissa kiistoissa joissa ilmiön syyt ja vaikutukset rajautuvat yhteisön sisään, kuten on laita esimerkiksi Turun toriparkin vastustajien liikkeen tapauksessa, tai Tampereella käytävässä kiistassa oikeudesta mainostaa sähkökaapeissa. Yhteiskunnallisella liikkeellä tarkoitamme toimintaa ja asennoitumista sellaisen päämäärän eteen, jonka vaikutukset toimijaan (oli hän niistä tietoinen tai ei) ovat välillisiä. Yhteiskunnallinen toiminta kumpuaa solidaarisuudesta. Tämänkaltaisesta toiminnasta voidaan mainita esimerkkinä tukilakot.

Historiasta käy ilmi, että syvät yhteiskunnalliset muutokset ovat olleet puolueiden aikaansaannosta. Yhteiskunnallisena voimana puolue on ylivertainen johtuen sen tietyistä erityispiirteistä, jotka ovat vain sille ominaisia. Puolueen jäsenistö ei koostu jonkin tietyn intressin ajamisesta, vaan jäseniä yhdistää jaettu ideologia (osoituksena tästä on mediassa käytävä keskustelu siitä, onko Piraattipuolue puolue, vaiko vain yhden asian liike). Puolue on aina lähtökohtaisesti yhteiskunnallinen toimija. Se on solidaarinen yhteenliittymä.

Puolue kykenee säilyttämään toimintakykyisen ja omistautuneen jäsenistön, toisin kuin yhden asian liikkeet, jotka eivät kestä pitkäjänteistä taistelua niiden jäsenistön ollessa sitoutunutta ainoastaan protestikauden huipulla. Puolue on organisaationa selkeä ja läpinäkyvä. Valtasuhteet puolueessa ovat institutionalisoituja ja jokainen asema ja virka selkeästi osoitettavissa sekä vaihdettavissa. Puolue välttää “karismaattisen johtajuuden” mukanaan tuomat ongelmat.

Puolue on organisaationa riittävän vahva pystyäkseen muodostamaan selkeän linjan ja säilyttämään sen. Ideologisen määrittelykamppailun lisäksi puolue pystyy luomaan ja tukemaan ideologisesti vaihtoehtoisia elämäntapoja. Puolue pystyy välttämään jäsenistön integraation vallitsevaan järjestelmään ja luomaan oman poliittisen tilan.

Puolueen orgaaninen suhde jäseniinsä mahdollistaa sulavan vuorovaikutuksen ihmisten ja yhteiskunnan välillä. Puolueet ovat avoimia organisaatioita, joihin kuka tahansa voi liittyä. Vaikka ainoastaan murto-osa ihmisistä liittyisi puolueisiin, on niiden avoimuus ja niihin liittymisen mahdollisuus tärkeää ihmisten välisen henkisen yhteyden  ja todellisen yhteiskunnallisen kokemuksen kannalta.

Mutta..

On täysin käsittämätöntä että yliopisto-opiskelijat eivät ymmärrä omaa etuoikeutettua asemaansa. Ainoa poliittinen toimi johon he ovat ryhtyneet on heidän omien etujensa ajaminen, kuin vain vahvistaakseen epäilyt yhteiskunnallisten ja humanististen tieteiden hyödyttömyydestä. Ollakseen hyödyksi, tulisi opiskelijoiden puolustaa alistettuja, sorrettuja ja solvattuja - heitä jotka ovat voimattomia puolustautumaan ja joiden ääni ei yhteiskunnassa kuulu -, sekä heitä jotka jokapäiväisellä työllään mahdollistavat opiskelijoiden täysipäiväisen itsensä kehittämisen. Tekee pahaa jo  kuvitella sitä tyrmistystä jonka kymmentuntisessa terveyskeskusjonossa istuva työtön yksinhuoltaja kokee lukiessaan opiskelijoiden järjestäytyneen omien etujensa ajamiseksi.

Jos hyväksytään vallitseva kapitalistinen järjestelmä, on absurdia vaatia kaikille oikeutta vakaaseen akateemiseen työsuhteeseen ja omaan veneeseen ja omakotitaloon. Pelkän makean kuorrutuksen syöminen läpeensä karvaasta kakusta on mahdottomuus. Erityisen mieltä alentavaa on se, että opiskelijoiden vaatimukset akateemisista työsuhteista eivät kumpua sosiaalisista tarpeista tai yhteiskunnallisista ongelmista, vaan opiskelijoiden omasta itsekeskeisyydestä. Järjettömäksi farssiksi tilanteen tekee se, että opiskelijat syyttävät ammattiyhdistysliikettä ekonomis-korporatiivisesta omaan napaan tuijottelusta, vaikka opiskelijoiden oma käytännön toiminta noudattaa täsmälleen tätä samaa, pirun logiikkaa.

‘Tiedostavien’ opiskelija-aktiivien mukaan aikamme vallankumouksellinen yhteiskunnallinen kiista koskee kysymystä tiedon vapaudesta. Sauli Niinistön ehdotus kirjastomaksuista kumottiin jo toistakymmentä vuotta sitten. Kiista tekijänoikeuksista kumpuaakin kulttuuriteollisuutta janoavien opiskelijoiden tahdosta hukuttautua loputtomaan, mielen turruttavaan mediavirtaan. Marxista vouhottamisen sijaan opiskelijoiden kannattaisi pyrkiä ymmärtämään hänen sanomaansa. Kapitalistisessa markkinataloudessa ei voi olla mitään erillisiä kommunistisia saarekkeita. Yhtä selvää kuin on päivän kääntyminen illaksi, on piraattiliikkeen tappio.

Kapitalistisessa markkinataloudessa maksetaan sellaisesta työstä joka on sille hyödyllistä. Työurista haaveilevien on mentävä joko aikuiskoulutuskeskukseen tai muutettava talousjärjestelmää. Kukaan ei maksa salibandysosiologiasta. Jos sählyn valmennuksen tutkimiseen erikoistuminen kuitenkin polttelee sisimmässä, ei kukaan estä tekemästä sitä työpäivän jälkeen. Ihannetilanteessa yhteiskuntatieteilijät toki hyödyttäisivät yhteiskuntaa kapitalistin sijasta. Se edellyttäisi  kuitenkin yhteiskuntatieteilijöiltä henkilökohtaisen mielihyvän maksimoivien akateemisten työurien rakentamisen sijasta toimimista joko akateemisena taistelijana tai akateemisena taiteilijana.

5. työryhmä

tampereenvapaaopisto.net

Tampereen Vapaaopiston tarkoitus on olla kanava tietojen ja taitojen jakamiselle. Oppiminen pyritään kokemaan tasavertaisena jakamisena, niin että opettajan ja oppilaan välinen hierarkinen suhde saadaan minimoitua, ihannetapauksissa eliminoitua kokonaan. Vapaaopisto on paikka oppimiselle byrokratioiden, luokittelun ja arvosanojen ulkopuolella, sekä sitä kautta tapahtuvalle paikallisen yhteisöllisyyden vahvistamiselle.

    Vapaaopiston puitteissa voi järjestää niin taitopiirejä, keskusteluja kuin luentojakin. Oppimista ei luokitella ylempään ja alempaan, eikä oppikokonaisuuksia määritellä ylhäältä käsin. Taitojen ja tietojen jakaminen perustuu omiin haluihin ja tarpeisiin. Jos esimerkiksi haluaa oppia jotain, mutta ei löydä ketään joka sitä opettaisi, voi kerätä muita kiinnostuneita ja opetella asian yhdessä.

    Vapaaopistossa oppiminen ei maksa mitään eikä kenellekään makseta palkkaa. Jos ilmoittautumista ei erikseen pyydetä, osallistuminen tapahtuu yksinkertaisesti menemällä paikalle. Vapaaopistolla ei ole omia tiloja. Opetusta voidaan järjestää niin julkisissa, yhteisissä kuin yksityisissä tiloissa. Vapaaopisto auttaa tarvittaessa tilojen löytämisessä.

    Vapaaopisto perustuu omatoimisuuteen. Jos haluat järjestää tai oppia jotain sen puitteissa niin ota yhteyttä info ät tampereenvapaaopisto piste net, tai kirjoita foorumille. Ajan tasalla olevat tiedot löytyvät aina netistä osoitteesta tampereenvapaaopisto.net. Paperilla ilmestyvää lukujärjestystä pyritään julkaisemaan kuukauden tai kahden välein.

    Vapaaopistossa vapaus ei tarkoita vapautta viedä toisilta vapautta. Emme hyväksy minkäänlaista sukupuoleen, etnisyyteen, kansalaisuuteen, seksuaalisuuteen tai ikään perustuvaa alistamista ja syrjintää. Vapaaopisto pyrkii purkamaan kaikenlaiset alistavan vallan rakenteet, olivatpa ne sitten poliittisia tai kulttuurisia. Näemme kaikenlaisen omaehtoisen, epäkaupallisen ja alistamattoman toiminnan vallankumouksellisena, sillä tällä hetkellä vallitseva järjestelmä pyrkii kanavoimaan miltei kaiken toiminnan omiin alistaviin ja kaupallisiin tarkoitusperiinsä. Etenkin yhdessä toteutettu omatoiminen aktiivisuus haastaa järjestelmän, jonka jatkuvuus perustuu passiivisten, toisistaan eristettyjen ihmisten tuotantoon muun muassa koululaitoksen ja massamedian avulla.

    Vapaaopiston päätöksenteko pyritään tekemään yhteisymmärryksen periaatteella. Vapaaopisto kokoontuu säännöllisesti piknikille tai illanviettoon, jossa aktiivit ja kiinnostuneet voivat tavata toisiaan, sekä pohtia mennyttä ja suunnitella tulevaa.

Ensimmäisen piknikin satoa

Vapaaopiston ensimmäinen piknik pidettiin Tahmelan rannassa lauantaina iltapäivällä. Paikalla oli kuusi ihmistä. Puhuttiin ihmisten suunnitelmista ja tultiin siihen tulokseen että ensimmäinen lukujärjestys ilmestyisi elokuulle. Heinäkuussa Musta Pispala -vastakulttuurifestivaali tarjoaa viikonlopullisen erilaisia työpajoja.

    Vapaaopiston tulevaa ohjelmaa puitiin sen verran, että tällä haavaa luvassa on ainakin elokuun jälkimmäisellä puoliskolla alkava luento- ja keskustelusarja ilmastonmuutoksesta, sekä samoihin aikoihin alkava sarja "tee-se-itse -journalismista". Lisäksi huhuja on liikkunut filosofiaan liittyvästä keskustelu-/luentosarjasta. Näistä järjestäjät antanevat lisätietoja myöhemmin.

    Seuraavan piknikin/tapaamisen ajankohtaa ei vielä päätetty. Muuten puhuttiin vielä siitä miten tärkeää on panostaa kommunikaatiossa internetin lisäksi siihen että ohjelma ilmestyy myös paperilla. Samaten oli puhetta sähköpostilistojen perustamisesta, joista lisää alla.

Heinäkuu on vielä aikaa suunnitella ohjelmaa ja jos tulee mieleen jotain mitä haluaisi nähdä ensimmäisessä lukujärjestyksessä elo-syyskuulle, niin kannattaa ottaa yhteyttä joko sähköpostitse osoitteeseen info ät tampereenvapaaopisto piste net tai kirjoittamalla foorumille.

Sähköpostilistoja

Vapaaopistolle on nyt perustettu kaksi sähköpostilistaa. Toinen keskustelua ja toinen tiedotusta varten. Keskustelulista on tarkoitettu yleiselle keskustelulle vapaaopistosta ja oppimisesta, sekä toiminnan ja tapaamisten suunnittelusta. Listalle voi liittyä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen keskustelu ät tampereenvapaaopisto piste net. Ei ole ollenkaan haitaksi jos samalla lyhyesti esittelee itsensä, mikään pakko se ei kuitenkaan ole. 

    Tiedotuslista taas on pienemmän liikenteen lista ennen kaikkea niille jotka eivät halua sähköpostiaan tukittavan kaikenlaisella jaarittelulla, vaan pelkästään tietoa tulevista tapahtumista ja ohjelmamuutoksista. Tiedotuslistalle voi liittyä tämän linkin takaa.

Lukukausi on päättynyt, juhannus lähestyy ja kesän lukupiirihässäkät ovat vasta aluillaan:

Kriisipiiri: opintopiiri nykyisestä talouskriisistä

Bertolt Brecht -lukupiiri

Järjestämme kesällä lukupiirin Bertolt Brechtin teoksesta "Kirjoituksia teatterista" (VAPK-kustannus 1991). Lukupiirin on tarkoitus olla yhteinen yhteiskuntatieteilijöille ja teatterintutkijoille, rajaamatta muidenkaan tieteenalojen opiskelijoita pois. Kyseessä on pyrkimys yhdistää teatterintutkimusta, politiikkaa ja yhteiskuntatutkimusta. Lukupiirimuoto antaa tähän hyvän mahdollisuuden tarjoten keskusteluympäristön, jossa erilaiset näkemykset, ajatukset ja ideat voivat kohdata luontevasti teoksen tematiikan toimiessa eri käsitystapoja yhteensitovana perustana.

Lukupiiri ajoitetaan kesäkuun 2009 puolivälistä heinäkuun loppuun, joka tarkoittaa noin kuutta tapaamiskertaa, joista kullakin käsitellään noin 60-70 sivun jakso opuksesta. Tämän lisäksi järjestetään aiheeseen liittyen päivän mittainen seminaari syyskuun alkupuolella, lukukauden alettua. Seminaarin esitelmöitsijöiksi on tällä hetkellä varmistettu teatterihistorian puolelta Timo Kallinen ja yhteiskuntatieteistä/filosofiasta Juha Koivisto. Kahta lisäalustajaa ollaan tällä hetkellä järjestämässä.

Lukupiirin ja seminaarin suoritustapa on essee. Korvaavuudesta on tällä hetkellä sovittu alustavasti teatterintutkimukseen syventävien opintojen puolelle. Muiden oppiaineiden korvaavuutta vielä selvitetään. Kiinnostuneita pyydetään ilmoittautumaan Olli Herraselle (olli.herranen [at] uta.fi) toukokuun loppuun mennessä. Ilmoittautuneiden kanssa pidetään kesäkuun alussa tapaaminen tarkempien lukupiirin liittyvien yksityiskohtien sopimiseksi.

http://en.wikipedia.org/wiki/Bertolt_Brecht

terveisin,
Yrjö Kallinen (yrjo.kallinen [at] uta.fi)
Olli Herranen (olli.herranen [at] uta.fi)

Lukupiiri työstä ja kapitalismista

Olemme Honkasen Kallen kanssa sunnitelleet kesäksi lukupiiriä. Tarkoitus olisi lukea General intellect: Vasemmisto etsii työtä, Korhonen, Saukkonen & Peltokoski: Paskaduunista barrikadeille sekä Jossep: The Future of Capitalist State. Jossepin kirja kuuluu myös SPOLS1B:n(6op) kirjaluetteloon.

Kävimme juttelemassa Pertti Koistisen kanssa lukupiiristä. Tarkoitus olisi tehdä pöytäkirjat kokoontumisista ja jos suorituksen haluaa, täytyy tehdä kirjallinen alustus.Pertti lupasi tulla itsekin alustamaan, ja ehdottaa vielä aiheeseen liittyviä artikkeleita.

Lukupiiri voitaisiin laittaa käyntiin kesän aikana ja katsoa järkevä aikataulu kokoontumisille. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan,ilmoita minulle tai Kallelle asiasta. Lupasimme käydä Koistisen juttusilla ke 27.5. eli siihen mennessä olisi hyvä ilmoittautua. Pidetään sen jälkeen suunnittelupalaveri aikatauluista yms.

Niina Jurva (niina.jurva [at] uta.fi)
Kalle Honkanen (kalle.honkanen [at] uta.fi)

Karl Marxin Hegelin oikeusfilosofian kritiikkiä -lukupiiri

Karl Marxin varhaisempaan tuotantoon kuuluva, lukemattomia keskusteluja ja kiistoja herättänyt käsikirjoitus Hegelin oikeusfilosofian kritiikkiä (1843) on hänen laajin yhtenäinen esityksensä valtion ja demokratian kysymyksistä. Marx katsoo kansalaisyhteiskunnan olevan valtiota merkittävämpi tekijä, kehityksen "liikevoima", ja ylistää demokratiaa kaikkien valtiojärjestysten "Vanhana testamenttina". Lukupiiri suoritetaan kolmessa sessiossa kesän lopulla. Tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin, lukupiiristä kiinnostuneet voivat ilmoittautua Mikko Lahtiselle (mikko.i.lahtinen [at] uta.fi).

I) 1.8. klo 13.00->
II) 8.8. klo 13.00->
III) 15.8. klo 13.00->