Toimiva yliopisto

Toimiva yliopisto on Tampereen yliopiston opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja muun henkilökunnan toimintaa tiedon vapauden sekä autonomisen opiskelun ja tutkimuksen puolesta. Toimivan yliopiston pyrkimyksenä on vapaan ja radikaalin yliopistokulttuurin luominen elämättömän opiskelijaelämän ja aikansa eläneiden yliopistokäytäntöjen tilalle.

 

Uuden yliopistolain tultua voimaan on keskityttävä sen konkreettisiin seurauksiin. Laki tulee vahvistamaan jo pidempään havaittavissa olleita ongelmia yliopistolla. Yliopisto koulumaistuu ja muuttuu kontrolloidummaksi ja kiireisemmäksi työympäristöksi sekä opiskelijoille että työntekijöille. Opintoja on entistä vaikeampi valita vapaasti. Sivuaineoikeuksia rajataan tehokkuuden nimissä. Opetusministeriön kanta on selvä: yliopistoon on tultava heti lukion jälkeen, välivuosia ei pidetä ja opiskelijat tulee saada mahdollisimman nopeasti työelämään (ihan sama mihin työhön). Jossain välissä olisi kaiketi tarkoitus vielä elääkin.

 

Yliopiston alennustilalle on etsittävä vastavoimaa. Tällaista voidaan rakentaa esimerkiksi lukupiirien ja autonomisten seminaarien muodossa. Omaehtoinen opiskelu ei kuitenkaan saa olla korvike puutteelliselle opetukselle. Parempaa opetusta on vaadittava jatkossakin. Mikäli opiskelijat järjestävät opetusta itsenäisesti, on laitosten tuettava toimintaa tarjoamalla opiskelijoille sekä opintopisteitä että resursseja materiaaleihin, vierailevien luennoitsijoiden palkkaamiseen ja tilojen vuokraamiseen. Lukupiirien arvokkain ansio on nykyisten oppiainebarrikadien murtaminen, poikkitieteellisen yhteistyön luominen sekä elävän opiskelijakulttuurin rakentaminen.

 

Ilmoilla on ollut yhä enemmän paineita kehittää opintotukea lainapainotteiseen suuntaan. Vuoden takainen opintotuen korotus oli lähinnä kosmeettinen ele. Opintotuen korottaminen on edelleen ajankohtainen vaatimus. Nykyisessä taloustilanteessa opiskelija ei voi luottaa siihen, että hän saa valmistuttuaan hyväpalkkaista työtä, tai työtä ollenkaan, ja kykenee maksamaan lainansa takaisin. Myös asuntotilanne kaipaa pikaista korjausta - edullisia opiskelija-asuntoja (vuokra sisältää veden, sähkön & netin) kaivataan palavasti lisää. Mitä enemmän opiskelija joutuu turvautumaan yksityisiin vuokramarkkinoihin ja sitoutumaan muihin juokseviin kuluihin, sitä riittämättömämpi tuki on ja sitä laihempaa on opiskelijan arki. Peruspalvelujen merkitys opiskelijan elintasolle ja elämänlaadulle on ylipäätäänkin huomattava. Niin ikään pitkään käyttämättöminä olleita tiloja tulee kyetä hyödyntämään asumis- ja muuhun käyttöön!

 

Opintotuen lainapainotteisuus pakottaa opiskelijat ottamaan valmistuttuaan vastaan mitä tahansa työtä huonoillakin ehdoilla. Ja ellei opiskelija ota lainaa, joutuu hän usein elättämään itsensä huonopalkkaisissa duuneissa jo opiskeluaikana. Oppilaitokset ovat kuin opetusministeriön lahja alueen yrityselämälle. Opiskelijat ovat kielitaitoinen, sosiaalinen ja joustava, mutta myös järjestäytymätön, nöyrä ja muodollisesti kouluttamaton työvoimaresurssi. Kuvioon kuuluvat luonnollisesti myös palkattomat työharjoittelut osana opiskelua. Toimiva yliopisto haluaa opettaa nykyiset ja tulevat tietotyöläiset puolustamaan oikeuksiaan, ja vaatii yliopistoa kantamaan kortensa kekoon, että jokainen opiskelija saa kunnollista tietoa työmahdollisuuksistaan, tulevista työoloistaan ja näiden parantamisesta.

 

Tärkein yhteiskunnallinen uudistus, jolla opiskelijan elämää ja työmarkkina-asemaa voitaisiin parantaa, on perustulo. Kaikille jaettava perustulo antaisi tietotyöläisille paremmat mahdollisuudet neuvotella palkastaan ja yhteiskunnallisesta asemastaan. Se mahdollistaisi yhtä aikaa sekä kontrolloimattoman työnteon opiskelun ohessa että täysipainotteisen keskittymisen opintoihin. Se antaisi myös säällisen elämän työmarkkinoiden ulkopuolelle jääville. Siten perustulo ei hyödytä ainoastaan yliopistoihmisiä vaan myös muita yhteiskunnallisesti heikossa asemassa olevia.

 

Vapaan tieteen, tutkimuksen ja opiskelun lisäksi yliopiston tulee olla yhteiskunnallisesti vaikuttava yhteisö. Yliopistot ja opiskelijakulttuuri on nähtävä osana kansalaisyhteiskuntaa, joka toimii kasvupohjana uusille yhteiskunnallisille aloitteille ja kokeiluille. Yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen vapautuminen tarkoittaa myös mahdollisuutta laajempaan yhteistyöhön kansalaisyhteiskunnan kanssa. "Yhteiskunnallisen palvelutehtävän" mukaisesti yliopistojen on palveltava kansalaisia tarjoamalla kirjastopalveluiden lisäksi vapaa pääsy tietokantoihinsa muillekin kuin opiskelijoille tai henkilökunnalle. Yliopistojen resursseja tulisi kanavoida myös suoremmin kansalaisia hyödyttäviin projekteihin, kuten esimerkiksi kaupungin laajuisen lähiverkon rakentamiseen.

 

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ei saa ymmärtää pelkästään elinkeinoelämän tarpeisiin vastaamiseksi. Esimerkiksi Tampereen yliopiston olisi toimittava yhteistyössä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden - kuten perusteilla olevan Yhteiskunnallisen opiston, Tampereen vapaaopiston, Työväenopiston, Vapaus valita toisin -prosessin sekä opintokeskusten, sivistysliittojen ja muiden opinahjojen - kanssa. Yliopistossa järjestettyjen seminaarien, opintopiirien ja muun opetuksen on oltava avointa yliopiston ulkopuolisille ihmisryhmille. Yliopistossa järjestettyjen seminaarien, opintopiirien ja muun opetuksen on oltava avointa yliopiston ulkopuolisille ihmisryhmille. 

 

Toimiva yliopisto facebookissa

Toimintaa edistäviä lahjoituksia otetaan vastaan: 574136-2372075, laittakaa viestikenttään esim TY-rahoitus ja vapaamuotoisia terveisiä!

 

Liity sähköpostilistalle
lähetä viesti osoitteeseen listserv@uta.fi
jätä otsikkorivi tyhjäksi
ja kirjoita viestikenttään subscribe toimivayliopisto “Etunimi” “Sukunimi”

Last Updated Monday, 28.September 2009 @ 16:33|

0 kommentti(a)

Oheiset kommentit ovat kirjoittajiensa omaisuutta. Sivusto ei ole vastuussa kirjoittajien sanomisista.

Käyttäjän toiminnot





Ei tunnusta vielä? Kirjaudu uutena käyttäjänä
Lost your password?

Tapahtumat

There are no upcoming events